Mikkelin Tiedepäivässä 13.4.2010 nostettiin alueellisuus esiin

Tämän vuoden Mikkelin Tiedepäivä nosti esiin alueellisuuden ja erityisesti alueiden kansainvälisyyden. Teemaa käsiteltiin mm. digitoinnin, ympäristötutkimuksen ja lähiruoan kautta. Käytännön esimerkki lähiruoan voimasta saatiin kokki Markus Maulavirran ideoimasta ja toteuttamasta eteläsavolaisesta lähiruokamenusta.
- Haluan haastaa paikalliset ruokatuottajat ja kaupat käyttämään lähiruokaa. Erityisen suuri vastuu lähiruoan saattamisesta kuluttajille on kaupoilla. Lähiruoan monipuolisuus on alueen rikkaus, jota kannattaa tukea taloudellisistakin syistä, Maulavirta muistutti.

Tieteenkesyttäjäksi hallintotieteiden tohtori Torsti Hyyryläinen

Alueiden voimaa korosti myös Tiedepäivässä Tieteenkesyttäjäksi nimetty Torsti Hyyryläinen.  Ruralia-instituutissa tutkimusjohtajana työskentelevä Hyyryläinen on taustaltaan aluetieteilijä. Hän puhui glokalisaatiosta, jolla tarkoitetaan paikallisen ja maailmanlaajuisen kietoutumista yhä enemmän toisiinsa. - Glokalisaatiossa paikallisuuden merkitys kasvaa. Vahva paikallisuus on osa tulevaisuuden kestävää aluekehitystä. Paikalliskulttuuri ei kuitenkaan ole staattista, vaan muuttuu ja ottaa vaikutteita muista kulttuureista, jotka tulevat jatkossa yhä lähemmäs erilaisten verkostojen kautta. Hyyryläisen mukaan alueiden ja paikalliskulttuurin muuttumiseen vaikuttaa tulevaisuudessa kaksi isoa suuntausta: monikulttuurisuus ja aluerakenteen paikallinen hallinta. – Työperäinen maahanmuutto tulee väistämättä lisääntymään Suomessa. Muutos monikulttuurisempaan suuntaan tuo mukanaan ristiriitoja ja jännitteitäkin, mutta myös mahdollistaa alueiden säilymisen elinvoimaisena, Hyyryläinen toteaa. Hajautettu aluerakenne, jonka pohjalle Suomi on pitkälti rakennettu, kokee myös tulevaisuudessa muutoksia. – Kuntien rooli ja asema joudutaan ajattelemaan kokonaan uudelleen, niin palvelujen kuin demokratiankin kannalta.
Tutkimusjohtaja Katja Komonen Mikkelin ammattikorkeakoulusta nosti esiin nuorten merkityksen alueiden elinvoimaisuudelle. – Maakunnat tarvitsevat nuoria, mutta tarvitsevatko nuoret maakuntia, Komonen pohti.
- Internet on tihentänyt nuorten maailmaa. Se mitä tapahtuu, on merkittävämpää kuin se missä tapahtuu, Komonen totesi.  Paikalla ja alueella on kuitenkin yhä merkitystä nuorille, sillä tarve kiinnittyä johonkin ei ole vähentynyt. Yhä useampi nuori valitsee asuin-, opiskelu- tai työpaikkansa mielikuvan perusteella, joten imagolla on yhä suurempi vaikutus. -Etelä-Savon imago ei nuorten mielestä ole kovin hyvä, joten työtä on tehtävä.

Tiedepäivä järjestettiin toista kertaa

Mikkelin Tiedepäivä järjestettiin nyt toista kertaa. Tiedepäivän tarkoituksena on esitellä Mikkelin seudulla tehtävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Järjestäjätahot ovat Mikkelin ammattikorkeakoulu, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n Mikkelin yksikkö ja Mikkelin yliopistokeskus. – Alueen hyvinvoinnin ei tarvitse tulla ulkopuolelta, vaan sitä luodaan paikallisesti. Nämä kolme paikallista organisaatiota tekevät laadukasta tutkimusta alueen hyväksi, Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen totesi. Mikkelin Tiedepäivää tukee Etelä-Savon kulttuurirahasto.

Lisätietoja:
Matti Malinen, Mikkelin yliopistokeskus, 050 496 8981 Kalevi Niemi, Mikkelin ammattikorkeakoulu, 040 569 8901 Harri Huhta, MTT Mikkeli, 040 522 7785