Muuttuva Venäjä -hanke sai jatkoajan: Venäjä muuttuu nyt vauhdilla
Etelä-Savossa kehitetään vuoden loppuun saakka ajankohtaista hallintokoulutusmallia, joka auttaa Venäjä-yhteistyötä tekeviä ja siitä kiinnostuneita. Kesäkuun alussa järjestetyssä ajankohtaisseminaarissa käytiin läpi keskeisten toimialojen kuulumisia.
Vanhempi tutkija Harri Huhta MTT:ltä muistutti oman parikymmenvuotisen kokemuksensa pohjalta, että Venäjän maaseudulla on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia.
”Maaseutu on ylivoimainen voimavara nyt, kun resurssit, kuten ruoka, puhdas luonto ja vesi sekä energia niukkenevat maailmassa. Venäjällä on todella paljon mahdollisuuksia. Venäläiset päättävät itse, minkälaisen maaseudun haluavat.”
Koulutusohjelmassa tiiviisti mukana ollut Luoteis-Venäjän Hallintoakatemian Viipurin filiaalin johtaja Vladimir Shishkin vastaili alustuksensa jälkeen kysymyksiin hallintorakenteen uusimmista tuulista sekä maan taloustilanteesta.
”Venäjän valtion velka on minimaalinen ja se voitaisiin maksaa takaisin koska tahansa. Sen sijaan elinkeinoelämä velkaantui 2000-luvun alussa ja tästä muodostui oravanpyörän kaltainen ongelma. Maailman kauppajärjestön jäsenyyteen venäläiset suhtautuvat hyvin kielteisesti. Venäjähän on pyrkinyt rakentamaan protektionistisia raja-aitoja, mutta WTO:n jäsenyys hajoittaisi ne.”
Professori Aleksandr Alekseev Pietarin metsäakatemiasta kuvasi venäläisen metsätalouden nykytilannetta ahdingoksi. Venäjällä toimitaan vuoteen 2020 ulottuvan metsästrategian pohjalta. Ongelmia aiheuttavat talousmetsien ryöstömetsätalous, tehoton metsänkäytön valvonta, suuri metsätuotteiden haaskuu, tehoton metsän uudistaminen, riittämättömät hoitotoimet ja laiton puunkaato. ”Venäjällä on puuta eniten maailmassa, mutta esimerkiksi paperin ja kartongin tuotannossa olemme vasta 11. Metsästrategia korostaa kestävää metsätaloutta, ja tavoitteena on tuottaa sisämarkkinoille riittävästi laadukkaita tuotteita.”
Venäläistä koulutusjärjestelmästä kertonut Andrei Aleksankov Pietarin valtion politeknisestä yliopistosta muistutti, että valtio omistaa entistä vähemmän oppilaitoksia. ”Tavoitteena on, että ainakin neljäsosa yliopistojen rahoituksesta tulisi tutkimuksesta ja tuotekehityksestä ja kymmenen prosenttia ulkomaisilta opiskelijoilta.”
Koulutusjärjestelmälle haasteita tuovat myös väestön ikääntyminen ja se, että teknisen ja humanistisen tutkimuksen välillä on epäsuhta. ”Talous- ja humanistiset alojen asiantuntijoiden nykyinen määrä ei riitä takaamaan maalle kestävää kehitystä jatkossa.” Venäjän huippuyliopistoihin lukeutuu tällä hetkellä kaksi valtakunnallista yliopistoa eli Lomonosov Moscow State University ja St. Petersburg State University. Alueellisia yliopistoja on seitsemän ja valtakunnallisia tutkimusyliopistoja 29.
Lehtori Marina Krasnoyarova Luoteis-Venäjän Hallintoakatemian Viipurin filiaalista muistutti, että sosiaali- ja terveysalalla on menossa sellainen muutospyörre, että jopa ensi vuoden presidentinvaalit jäävät kansalaisten mielissä sen varjoon.
”Päivän teema on modernisaatio. Uusien lakien pohjalta uudistetaan terveydenhuoltojärjestelmää. Pääpaino on lasten terveyspalvelujen kehittämisessä. Esimerkiksi kouluterveydenhuoltoon panostetaan todella.” Mikkelin yliopistokeskuksen auditoriossa järjestetyssä seminaarissa kuultiin Alekseevin ja Aleksankovin puheenvuorot videoneuvotteluyhteyden varassa Pietarista.
Hanke kehittää valtakunnallisen koulutusmallin
Viime vuoden keväällä alkaneessa koulutussarjassa on syvennytty Venäjän hallinnon, metsätalouden, maaseudun, koulutusjärjestelmän sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kuulumisiin. Hanketta koordinoiva Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen projektipäällikkö Elena Mochnikova kertoo, että mukana on ollut peräti 110 asiantuntijaa. ”Jatkamme syksyllä vielä kahdella uudella teemalla eli perehdymme lokakuussa ympäristöpolitiikkaan ja marraskuussa turvallisuuskysymyksin Venäjällä. Koulutusohjelmalle on ollut selkeä kysyntä, ja koulutusmallia on hiottu yhteistyössä projektikumppaneiden, Helsingin yliopiston Ruralian ja Mikkelin ammattikorkeakoulun, kanssa.”
Muuttuva Venäjä -hankkeen koulutuksia on järjestetty myös Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Hankkeen myötä syntyy myös eteläsavolainen Venäjä-toimijoiden verkoston. Koulutussuunnittelun pohjana on ollut Etelä-Savon maakuntaliiton Venäjä-strategia, joka tavoitteisiin kuuluu edistää Venäjän-kauppaa, helpottaa suomalaisyritysten pääsyä Venäjän markkinoille ja lisätä venäläisten yritysinvestointeja maakunnassa.
Tammikuun alussa 2010 alkanut Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama Muuttuva Venäjä -hallintokoulutusohjelma hanke jatkuu vuoden 2011 loppuun saakka. Hankkeen ohjausryhmässä on mukana edustajia Etelä-Savon ELY-keskuksesta, Itä-Suomen aluehallintovirastosta (AVI), Etelä-Savon maakuntaliitosta sekä Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungeista.
Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Muuttuva Venäjä –hankkeen projektipäällikkö Elena Mochnikova, sposti: elena.mochnikova(at)aalto.fi ja puh. +358 (0)50 438537 ja projektikoordinaattori Niko Arola, sposti: niko.arola(at)aalto.fi ja puh. +358 (0)40 538 0961.
