Baltic Sea Integration –hankkeen yhteistyöseminaarissa muistutettiin:

Venäjää ei kannata pelätä

Venäjän markkinoilla kyllä pärjää, kun nauttii Venäjästä, on joustava ja kärsivällinen, tekee kotiläksynsä kunnolla, luo yhteistyötä win win –pohjalta ja käyttää apunaan kokeneita paikallisia asiantuntijoita, Pietarissa pk-yritysten tukisäätiössä johtajana työskentelevä Maxim Balanev sanoo. Hän ja monet muut pk-yrityksiin erikoistuneet asiantuntijat kuvasivat Pietarin 1. yrityshautomon ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen järjestämässä verkostoitumistilaisuudessa Pietarissa yritysten kansainvälistymisen tukitoimia rajan molemmilla puolilla. Balanev edustaa myös laajaa eurooppalaista Enterprise Europe Network –verkostoa, joka toimii Venäjällä innovatiivisen liiketoiminnan verkostona 29 keskuksensa kautta (gate2rubin.ru). Verkosto konsultoi, opastaa ja tukee sekä Venäjälle tulevia yrityksiä että kansainvälistyviä venäläisyrityksiä.  Parhaillaankin Balanevin tiimi etsii jakelukanavia suomalaisyrityksen tuotteille, kartoittaa virolaisyritykselle pellettien valmistajia sekä hakee markkinoita hirsitaloille. Samaan aikaan venäläisyritykselle avataan ovia Intiaan ja valmistellaan messumatkaa Kiinaan. Balanevin muistuttaa, että pk-yrityksillä on juuri nyt hyvä hetki tulla Venäjälle, sillä maa modernisoi talouttaan ja pk-yritysten määrä on kasvanut EU:n määritelmän mukaan laskettuna jo neljännesmiljoonaan, ja niissä on työssä yli puoli miljoonaa ihmistä.

”Kulttuurieroista kannattaa muistaa, että toimimme positiivisen fatalistisesti ja meillä suunnittelukausi on varsin lyhyt, vain 1-2 kuukautta. Myös suhteet ovat tärkeitä eli know who toimii paremmin kuin know how. Me venäläiset myös ajattelemme, puhumme ja toimimme nopeasti. Moniin EU-maihin verrattuna maksamme myös laskut ripeämmin. Tärkeintä onkin olla pelkäämättä Venäjää ja kunnioittaa yhteistyökumppaneita. ”

Konsuli Jyrki Terva puolestaan kertoi, että vaikka suomalaisyritysten vienti Venäjälle romahti viime vuonna puoleen, jo markkinoille tulleet yritykset eivät ole sieltä kuitenkaan vetäytyneet. Suomalaisyrityksiä Venäjällä toimii noin 600, joista 400 on sijoittunut Pietariin ja Luoteis-Venäjälle.

”Viime vuonna käytettiin myös mahdollisuutta tutkia liiketoimintamahdollisuuksia. Suomessa on säilynyt kiinnostus Venäjän-kauppaan ja odotettavissa on, että kauppa elpyy ja etabloitumisia tulee lisää. Suomen valtio on yhdessä Venäjän valtion kanssa luonut merkittävän määrän tukirakenteita edistääkseen yritysten vientikauppaa ja etabloitumista.” Terva toivoi myös näkevänsä pitkään suunniteltujen yrityspuistojen toteutuvan Pietarin, Petroskoin ja Svetogorskin alueille suomalais-venäläisenä yhteistyönä. TEMin erityisasiantuntijana työskentelevä Arja Haikara puolestaan suositteli yrityksiä perustamaan ja lähtemään mukaan osaamisverkostoihin, joissa ne voivat jakaa kokemuksia ja oppia toisiltaan, kunhan ryhmissä on alle 10 jäsentä ja luottamusta riittää.

Pietarissa rekisteröidään vauhdilla uusia pk-yrityksiä lamasta huolimatta. Talouskomitea on luonut merkittäviä tukitoimia kasvattaakseen pienistä yrityksistä keskikokoisia ja lopulta suuria. Investointeja tuetaan, luotonottoa helpotetaan, vuokriin on saatavissa tukea samoin kuin sähköliittymien hankintaan, messuille osallistumiseen, leasing-laitteiden hankintaan ja sertifiointikustannuksiin. Viime vuonna tukea myönnettiin Pietarissa 1900 pk-yritykselle. Yrittäjyys näkyy myös Pietarin keskustan katukuvassa. Naisyrittäjillä on oma keskuksensa ja Yrittäjien talo avattiin kesäkuussa viime vuonna. Yrittäjiä palvelee myös oma Riita-asioiden käsittelykeskus.

Laura Teinilä Helsingin elinkeinopalveluosastolta puolestaan kertoi, että Helsinki tukee pk-yrityksiä viiden yrityshautomon kautta. Helsinkiläisiä erikoispiirteitä on muun muassa, että maahanmuuttajayrittäjyyden tuki on keskitetty Yritys-Helsingille. Baltic Sea Integration –hankkeen projektipäällikkö Elena Mochnikova Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksesta puolestaan muistutti, että joulukuussa aloitettu yhteistyö Pietarin 1. yrityshautomon kanssa tiivistyy koko ajan. ”Emme kuitenkaan aio rajoittaa yhteistyötä vain tähän hautomoon, vaan haluamme luoda laajan yhteistyöverkoston eri hautomojen kanssa ja olla sitä kautta mukana kehittämässä hautomotoimintaa rajan molemmin puolin.” Hanke järjestääkin maaliskuun lopussa tutustumismatkan suomalaisille hautomoyrityksille Pietariin. ”Selvää kiinnostusta yhteistyöhön rajan yli on olemassa ja haluamme olla edistämässä tätä kansainvälistymistyötä.”

Baltic Sea Integration on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen ja teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksen yhteistyöhanke, joka kestää vuoden 2011 loppuun. Tavoitteena on vauhdittaa suomalaisten yrityshautomoiden, osaamiskeskusten, eri toimialoja edustavien yritysten ja yritystoimintaa edistävien organisaatioiden johtajien ja henkilöstön kansainvälistä osaamista ja laajentaa heidän yhteistyöverkostojaan Pietarin alueella, Latviassa ja Liettuassa. Hanketta rahoittaa Euroopan unionin Euroopan sosiaalirahasto ja kansallisena rahoittajana toimii Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus.

Lisätiedot: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus
projektipäällikkö Elena Mochnikova, sähköposti: elena.mochnikova(at)pyk.hkkk.fi ja Niko Arola, puh. 010 2178 628, niko.arola(at)pyk.hkkk.fi

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen