”On erittäin tärkeää, että Suomen eri alueilla toimivat yritykset ja julkisen hallinnon viranomaiset ja korkeakoulut nyt vahvistavat yhteistyötään. Myös yritysten on syytä panostaa tutkimus- ja kehitystyöhön. Näin ne ovat vahvempia kohtaamaan tulevia haasteita”, korosti Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa, Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa ja Keski-Pohjanmaan Teknologiakeskuksessa torstaina 23.2. vieraillut Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila.

”Suomen Akatemia toivoo, että Suomen hallitus jatkaa aiempien hallitusten pitkää linjaa, jonka mukaisesti tiedettä, yliopistoja ja innovaatiojärjestelmää kehitetään taloudellisesti tiukemmista ajoista huolimatta. Se on paras sijoitus suomalaisten tulevaisuuteen. Tiederahoituksen riittävällä tasolla, huippuosaamisen edistämisellä ja tieteidenvälisyyden lisäämisellä vahvistetaan kansakuntamme kilpailukykyä”, Mattila toteaa.

Tutkimus- ja kehitystyö työllistää maassamme lähes 80 000 henkilöä. Se on suhteellisesti enemmän kuin missään muussa maassa, noin 21 henkilöä tuhatta työllistä kohden. Tämä on Suomelle selvä kilpailuetu, josta on pidettävä kiinni. Tutkimus ja tutkijat eivät ole menoerä, vaan investointi myös tulevien sukupolvien hyvinvointiin.

Suomen Akatemia rahoitti korkeatasoista tieteellistä tutkimusta, tutkijoiden ja tutkijanuran edistämiseen liittyviä hankkeita ja kansainvälistä yhteistyötä yli 320 miljoonalla eurolla vuonna 2011. Se on noin 15 prosenttia Suomen valtion tutkimusrahoituksesta. Akatemian rahoittamissa tutkimushankkeissa tehdään vuosittain noin 3000 tutkijatyövuotta yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Tärkein rahoituskriteeri on tutkimussuunnitelman ja tutkijan korkea tieteellinen taso.

”Yksi Suomen Akatemian tärkeistä tehtävistä on tunnistaa lahjakkaita ja motivoituneita nuoria tutkijoita ja tarjota heille sellainen rahoitus tutkimuksen tekemiseen, että he voivat nousta tieteen kärkijoukkoon ja kilpailla menestyksekkäästi myös kansainvälisestä tiederahoituksesta.  Suomalaiset tutkijat ovatkin viime aikoina menestyneet varsin hyvin eurooppalaisesta tutkimusrahoituksesta kilpailtaessa, mutta meillä on potentiaalia enempäänkin”.

Lisätietoja: Pääjohtaja Markku Mattila, p. 09 7748 8210 ja 040 0736 603

– Saadun palautteen mukaan onnistuimme selkeyttämään yrittäjille juuri sijoittajanäkemystä, heidän ajatustapaansa. Kun start-up-firma etsii pääomia kasvunsa turvaamiseen, myyntipuheen sisällön on osuttava mahdollisimman hyvin sijoittajille. Esityksessä on korostettava eri asioita kuin tavanomaisessa tuote- tai palvelukaupassa, Seed Forum Finlandin vastuuhenkilö Seppo Rantalainen korostaa päivän sisällön merkitystä. – Seed Forum International on tässä osaamisessa omalla tasollaan niin kokemuksessa kuin koulutustoteutuksessakin, Rantalainen jatkaa.

Start-Up Centeristä suorat yhteyden kansainvälisiin sijoittajiin

Perjantain valmennukseen osallistui kahdeksan Start-Up Centerin hautomoyritystä.

- Yrityshautomomme on ainutlaatuinen toimija suomalaisessa hautomoverkostossa niin kooltaan kuin palveluvarustukseltaankin. Kykenemme tarjoamaan asiakkaillemme nyt myös suorat yhteydet kansainvälisiin pääomasijoittajatapahtumiin. Esimerkiksi tähän koulutukseen osallistuneista usealle yritykselle järjestellään esitysmahdollisuutta Seed Forum-seminaareihin Lontooseen, Osloon, Palo Altoon ja Moskovaan. Tämä on erinomaista, projektijohtaja Marika Paakkala korostaa johtamansa hautomon palveluvarustusta.

Home Market-projekti tuo kansainvälistä sijoittajaosaamista Suomeen

Seed Forum International-säätiön toimitusjohtaja Steinar H. Korsmo on erittäin kokenut valmentaja ja sijoittajatapahtumien puheenjohtaja. – Hänen energinen ja mukaansatempaava koulutusotteensa sekä kannustava palautteensa auttaa meitä kaikkia kehittämään liikeideamme esitystapaa ja –sisältöä. Opimme täällä paljon ja jos tämän ostaisimme markkinoilta, niin varmuudella hintaa olisi tullut tuhansia euroja, läsnä olleet yrittäjät kehuivat valmennuspäivää kuin yhdestä suusta.

– Pienyrityskeskus on Home Market-projektissaan määrittänyt kansainvälisen, ammattimaisesti johdetun ja toteutetun pääomasijoitusohjelman luomisen Suomeen. Löysimme Seed Forum-organisaation välittömästi Home Marketin Latvian toiminnoista ja nyt olemme sen virallinen edustaja Suomessa, projektipäällikkö Anne-Marie Salmi selvittää johtamansa projektin taustaa.

Maaliskuussa esitelmät aidolle yleisölle

- Seed Forum-sijoittajatapahtuma järjestetään ensimmäisen kerran muutaman vuoden tauon jälkeen Helsingissä. Nordea Pankki Suomi Oyj on 20.03.2012 tapahtuman isäntä. Kokoonnumme Aleksanterinkadulle aivan maamme finanssitoiminnan hermokeskukseen. Valitsemme esiintyjiksi 8-10 lupaavaa yritystä ja he pistävät tuolloin parastaan, seitsemän minuuttia. Seed Forum-konseptin mukaisesti he ovat tosiasiallisesti koko päivän sijoittajien kanssa yhteydessä, myöhäiseen iltaan saakka, Seppo Rantalainen tiivistää tulevan tapahtuman kulun. – Suomalaisia yrityksiä on kuusi ja muut tulevat Eestistä, Latviasta ja ehkä myös Ruotsista. Tällä tavoin saamme myös heti kansainvälisyyttä estradille.

Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen toteuttama Home Market-projekti  on osa Central Baltic Interreg IV A ohjelmaa 2007-2013 (ERDF). Sen johtavana toimijana on Investment and Development Agency of Latvia, Riga (LV).

“Toivomme, että senioriyrittäjyys tuo vaihtoehtoisia työuraan liittyviä aspekteja, kun ihmiset analysoivat omaa tulevaisuuttaan. Uskon, että tällä senioriyrittäjyyden maailman ensi-illalla on merkitystä pitkälle tulevaisuuteen. Senioriyrittäjyys on teemoja, joita Pienyrityskeskus pystyy levittämään myös muille kampuksille, joilla toimimme”, Mustalampi sanoi.

Kokemus vauhdittaa senioriyrittäjyyttä

Suomi tarvitsee vuoteen 2020 menneessä 200 000 uutta työpaikkaa yksityiselle sektorille ja 40 000 – 50 000 yritystä on tulossa sukupolvenvaihdokseen, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen puolestaan muistutti.

“Näistä yrityksistä ehkä neljännes lopettaa. Moni yritys etsii jatkajaa kaupan kautta. Jos hyvin käy, 40-55 prosenttia löytää jatkajan perheen sisältä. Lähivuosina on paljon tilaa uusille yrityksille ja etenkin toimialoilla, joilla yrityksen perustaminen ei vaadi paljoa pääomaa.”

Koska senioriyrittäjyydestä ei löydy maailmalta vielä tutkimustietoa, Vanhanen haki tuntumaa trendeihin Yhdysvalloista. Uusien työpaikkojen arvioidaan siellä syntyvän 2020 mennessä etenkin terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin. Toisena tulevat erilaiset asiantuntijapalvelut liike-elämän käyttöön. Tärkeitä ovat myös rakentaminen, vähittäiskauppa, paikallishallinto sekä majoitus- ja vapaa-ajan palvelut.

“Myös täällä mennään samaan suuntaan ja Suomesta on tulossa yhä palveluvaltaisempi maa. Senioriyrittäjällä on matala kynnys lähteä yrittäjäksi. Hänellä on työssä hankittua kokemusta, sosiaalista pääomaa, luottamuspääomaa ja ehkä vähän pääomaakin. Uudet työpaikat syntyvät aloille, joilla kokemuksesta on hyötyä. Näillä aloilla senioreilla on parhaat edellytykset.”

Yrittäjyyteen liittyy myös riskejä.

“Uusista yrityksistä puolet on lopettanut viiden vuoden kuluttua ja 20 vuoden iän saavuttaa kymmenen prosenttia yrityksistä. Uudet työpaikat syntyvät aloille, joilla liikkeelle lähtö ei ole kovin pääomavaltaista. Mahdolliset riskit kannattaa kuitenkin tiedostaa ja pitää hallinnassa, eikä riskeerata säästövarojaan.”

Yrittäjyyteen kannattaa valmistautua jo työssä ollessa

Yrittäjyyskasvatuksen professori Paula Kyrö Pienyrityskeskuksesta on tutkinut vuoden ajan senioriyrittäjyyden piirteitä ja selvittänyt, jarruttavatko sitä säädökset.

 Hänen mukaansa senioriyrittäjyydessä on enemmän potentiaalia kuin muualla, esteitä ei ole, vaan säädökset ovat joustavia.

“Kysymys on lähinnä asenteista. Meidän pitäisi päästä siihen, että alamme ihailla ikää ja käyttää sitä niin kuin itse haluamme, ettei osaamispääomaa valu hukkaan.”

Kyrö näkee, että palkkatyöstä kannattaa liukua yrittäjyyteen ns. siirtymävaiheen kautta. Siirtymävaihe ajoittuu vielä työssäoloajalle ja sinä aikana kannatta ideoida, kartoittaa mahdollisuuksia ja miettiä ideoiden hyödyntämistä. Oma polku yrittäjyyteen löytyy usein neljää kautta: oma työnantaja saattaa lopettaa toiminnan, ihminen pohjaa yrityksensä omaan osaamiseensa tai harrastukseensa ja hän voi myös ryhtyä käyttämään pääomiaan pääomasijoittajana.

 Kyrö muistutti, että uusia työpaikkoja syntyy etenkin ihmisille suunnattuihin palveluihin, jotka ovat luonteeltaan paikallisia.

“Ellemme osaa itse tuottaa näitä palveluja, kiepautamme rahat kansainvälisten toimijoiden kautta. Tulevaisuudessa se lisää palvelujen hintaa entisestään. Meidän pitäisi olla virkeitä ja kekseliäitä uusien palvelujen kehittämisessä ja tehdä yhteistyötä julkisen sektorin kanssa. Pankaa siis töpsyksi”, Kyrö kannusti.

Dialogius löysi oman markkinarakonsa

Pitkään sosiaali- ja terveysalalla työskennellyt Liisa Kilvensalmi perusti oman toiminimen neljä vuotta sitten. Hän myy johtamista, työhyvinvointia ja ihmiseksi kasvamista tukevia palveluja.

“Ensimmäiset 1,5 vuotta olivat haasteellisia, kun laskuja alkoi tulla, mutta asiakkaita ei ollut ensimmäistäkään. Myynti, hinnoittelu ja markkinointi olivat alkuun vaikeita. Yrittäjänä piti suostua epävarmuuteen. Käytännössä hankin nyt yhdeksässä kuukaudessa rahat koko vuodeksi. Olen myös tehnyt sijaisuuksia kesäisin säilyttääkseni tuntuman kenttään.”

Kilvensalmen “konttori on tuvan nurkassa ja yöpuku on työpuku”. Hän muistuttaa, että ilman omaa tukiverkostoa yrittäjälle voi tulla yksinäinen olo, kun työyhteisöä ei ole perinteisessä mielessä ympärillä. Työstä pitää myös oppia irrottautumaan. Toisaalta myönteisiä asioita kertyy pitkä lista.

“Työnimua tuo se, että tämä on itsenäistä, ihmisläheistä, luovaa. Nykyään minulla on riittävästi asiakkaita, mitä antaa työrauhan. Voin hyödyntää elämän- ja työkokemustani. Pystyn kasvamaan ihmisenä ja ammattilaisena. Syttykää siis yrittäjyyteen – suosittelen. Pidetään hyvää huolta itsestämme.”

EPe Consulting antaa vapauden toimia

Esko Pitkänen työskenteli 42 vuotta telealalla saman työnantajan palveluksessa johtotehtävissä, asiantuntijana ja kouluttajana. Yrityksen nimi ehti vaihtua kymmenen kertaa. Eläkeiän lähestyessä myös järjestöissä ahkerasti puuhaillut Pitkänen alkoi haudutella ajatusta yrityksen perustamisesta.

“Jäin eläkkeelle ensimmäinen päivä tammikuuta 2010 ja kävin maistraatissa perustamassa toiminimen viides päivä. Toimin pienimuotoisesti. Minulla on yksi sopimus ja pienempiä yksittäisiä toimeksiantoja. Tänä vuonna olen saanut myös kaksi uutta yhteydenottoa, joissa nuoret yrittäjät etsivät senioriteettiä aukomaan itselleen ovia.”

Pitkänen muistuttaa, että harva palkkatyötä pitkään tehnyt on välttämättä koskaan päässyt kirjoittamaan laskua omasta työstään.

“Laskun on oltava selkeä, sillä se on osa yrityksen markkinointia. Markkinointi taas on lupaus asiakkaalle, joten on tehtävä itselleen selväksi, mihin resurssit  riittävät. Saattaa olla, että perinteinen suusta suuhun –markkinointikin riittää. Minulle toiminimi antaa vapauden toimia. Toiminimi on yksityisen ihmisen bisnespersoona.”

Ensimmäinen valmennus järjestetään huhtikuussa

Nyt käynnistynyt senioriyrittäjyyshanke on osa Nuorten Yrityksen Tuki NYT-hanketta, joka kestää vuoden 2013 loppuun. Sitä rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

 Tavoitteena on tukea tulevaa yrittäjää alkuvaiheen päätöksenteossa, ja yrittäjyyspäätöksen synnyttyä antaa hänelle parhaat mahdolliset tiedolliset ja taidolliset valmiudet yritystoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen.

Senioriyrittäjyydestä kiinnostuneille järjestetään tilaisuuksia, joissa kerrotaan yrittäjyyden mahdollisuuksista sekä luodaan seniorien verkostoja ja keskinäisiä yhteistyösuhteita 50 + -ikäisille.

Yrittäjyyttä suunnitteleville järjestetään valmennusohjelmia iltakoulutuksina. Ensimmäinen ohjelma alkaa huhtikuussa 2012.

Pienyrityskeskus tekee myös tutkimusta eteläsavolaisten seniori-ikäisten halukkuudesta ja valmiuksista yrittäjyyteen ja kiinnostuksesta keskinäiseen yhteistyöhön.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus koulutuspäällikkö Marja Närhi, puh. 040 8367870, sposti: marja.narhi(at)aalto.fi

 Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kauppatieteen tohtori, diplomi-insinööri Elina Hiltunen on tulevaisuuden ennakoinnin ja heikkojen signaalien asiantuntija. Hiltunen kertoo 29. helmikuuta luennossaan tulevaisuusajattelun käytöstä ennakoinnissa, innovoinnissa ja kommunikoinnissa. Luennolla annetaan esimerkkejä siitä, miten eri organisaatiot ovat käyttäneet ennakointia toiminnassaan.

- Tulevaisuuden tekeminen on uusien ratkaisujen keksimistä. Perinteisten toimialojen tulisi yhä rohkeammin olla tekemisissä ihmisten ja yritysten kanssa, joille uuden luominen on jokapäiväistä toimintaa, Hiltunen sanoo.

Ideoita jalostetaan ja konseptoidaan 13.maaliskuuta Jussi Pihlajamaan johdolla. Pihlajamaa toimii tutkimuspäällikkönä Aalto-yliopiston Innovation Management Institute:ssa, joka tutkii ja kehittää yritysten innovaatiotoimintaa ja kansallisia innovaatiojärjestelmiä Otaniemessä.

Anssi Tuulenmäki Aalto-yliopistosta vetää 20. maaliskuuta järjestettävää koulutusosiota ”Lupa toimia eri tavalla”. Osiossa mietitään ja luodaan uusia toimintatapoja. 

‑ Ideoita on kaikilla, mutta toteuttamisen ideat ratkaisevat. Pitää uskaltaa ajatella isosti ja aloittaa toteutus pienin kokeiluin. Liiketoimintainnovaatioiden tekemisessä on kyse siitä, että tulemme tietoisiksi niistä elementeistä, joita tulee alkaa muokata jotta uutta arvoa voi syntyä, MIND-innovaatiokoneiston vetäjä Anssi Tuulenmäki sanoo.

Toivo Koski TulosAkatemiasta keskittyy 28.5. taloudenhallinnan näkökulmaan nimenomaan silloin kun tehdään uusia tuoteavauksia. Päivän tarkoituksena on opettaa osallistujat hyödyntämään talouslaskelmia tietoinsentiivisen yrityksen johtamisessa. Päivän aikana hyödynnetään katelaskentaa ja kustannuslaskentaa muun muassa hinnoittelupäätöksissä, maksuaikojen suunnittelussa ja kustannustehokkuuden hallinnassa. Lisäksi osallistujille opetetaan, miten tuloslaskelmaa ja tasetta voidaan hyödyntää taloudellisten riskien hallinnassa.

- Koulutukset sopivat kaikille, jotka haluavat luoda uutta ja saada ajatuksia ja käytännön vinkkejä omien palvelujen kehittämiseen kannattavaksi liiketoiminnaksi tai uusiksi tuotteiksi tai palveluiksi, projektipäällikkö Kaija Villman Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksesta sanoo.

Koulutukset ja ilmoittautuminen: http://pienyrityskeskus.aalto.fi/fi/koulutus/course/real_case_lab_tietopaiva-tulevaisuuden_ennakointi_ja_heikot_signaalit/

Lisätietoja:

• Projektipäällikkö Kaija Villman, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, kaija.villman@aalto.fi, puh. 040 176 4667

Tiistain kokoontumisessa oli paikalla yli 20 alumnia. Pienyrityskeskuksen Pietarin yksikön vetäjä Juha Stenholm ja koulutuskoordinaattori Olesya Baraniuc kertoivat Pienyrityskeskuksen kuulumisia ja tulevista tapahtumista Pietarissa. Lisäksi paikalle oli kutsuttu OOO Barona Ru:n edustaja Irina Fedotova kertomaan Pietarin suomalaisyritysten rekrytointitarpeista ja Baronan palveluista yrityksille ja työnhakijoille. Tilaisuudessa pidettiin myös webinaari, jossa nettiyhteyden kautta yksi Pietarin ohjelmien suosikkikouluttaja Georgi Shurupov lämmitteli alumneja mukaansa vetävällä tyylillä aiheesta suomalaisen ja venäläisen vuorovaikutussuhteen erityispiirteet. Syntynyttä keskustelua olisi voitu jatkaa varmaan tunteja, mutta lopputulema oli, että hyvin näyttävät suomalaiset ja venäläiset pääsevän keskenään keskusteluissa alkuun pienellä sparrauksella.

Alumnilaiset olivat kovin iloisia tällaisen toiminnan käynnistymisestä. Monet kommentoivat, että tässä voi mukavasti tavata vanhoja tuttuja, mutta myös luoda uusiakin kontakteja, joten tästä saa tukea omaan työhön tai se linkittyy omiin bisneksiin. Pienyrityskeskuksen Pietarin ohjelmista valmistuneiden lukumääräksi laskettiin yli 600 henkilöä. Suurin osa on ollut mukana ohjelmissa, joita on rahoittanut Suomen työministeriö ja koordinoitu silloisen Etelä-Savon TE-keskuksen kautta. Aluminien joukossa on suomalaisten yritysten palvelukseen valmennettuja kaupallisia avustajia, yrittäjiä, taloushallinnon – ja sihteeritehtäviin, logistiikkatehtäviin sekä esimiestehtäviin koulutettuja henkilöitä.

Vuoden 2012 alusta on astunut voimaan uusia elintarvikehygieniaa koskevia asetuksia, jotka helpottavat erityisesti elintarvikealan pienten yritysten toimintaa. Tiistaina 21. helmikuutta järjestettävässä Byrokratia kevenee – Päivitä elintarvikelainssäädäntötietosi –koulutuksessa käydään läpi uudet elintarvikelainmuutokset ja elintarvikkeita koskevat erityismääräykset. Hannu Hulkkonen Mikkelin terveysvalvonnasta kertoo byrokratian kevenemisestä. Jaana Elo Evirasta valottaa suomalaista elintarviketurvallisuusorganisaatiota sekä elintarvikkeita koskevia erityismääräyksiä sekä kertoo tuotemerkintöjen tärkeydestä. Koulutuspäivän toteutuksesta vastaa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.

Asetukset ovat osa elintarvikelainsäädännön uudistusta, jolla lisätään valvonnan riskiperusteisuutta sekä vähennetään yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa elintarviketurvallisuuden tasosta tinkimättä. Pienelle toimijalle tämä tarkoittaa vähemmän byrokratiaa ja harvempia viranomaisten valvontakäyntejä. Myös kuluttaja hyötyy näistä muutoksista, sillä niiden myötä esimerkiksi riistan toimittaminen vähittäismyyntiin ilman lihantarkastusta on mahdollista. Lisäksi metsästäjä voi toimittaa pieniä määriä luonnonvaraisen riistan lihaa suoraan kuluttajalle tarkastamattomana.

Myös Pop up -ravintolan pito on uuden lainsäädännön mukaan mahdollista yhden päivän ajan ilman elintarvikehuoneistoilmoituksen tekemistä. Toiminnan on oltava kuitenkin vähäriskistä. Pop up –ravintolan pitäjääkin koskevat elintarvikelain yleiset vaatimukset hygieniasta ja hänellä on aina vastuu valmistamiensa ja tarjoilemiensa elintarvikkeiden elintarviketurvallisuudesta.

-  Pop up –ravintolaa voi mainiosti käyttää esimerkiksi  kuluttajatestauksessa uutta tuotetta kehiteltäessä ja se voi toimia myös markkinoinnin kannalta uutena mahdollisuutena. Toiminnasta kiinnostuneen kannattaa kuitenkin perehtyä siihen, kuka, milloin ja millä edellytyksillä voi pistää pystyyn ravintolan. Koulutuspäivässämme nämäkin asiat selviävät. Meille voi myös lähettää ennakkoon kysymyksiä asiantuntijoiden ratkaistaviksi, kertoo projektipäällikkö Birgitta Partanen Ruralia-instituutista.

Koulutus kuuluu Laadukasta liiketoimintaa luonnosta –hankkeeseen, jota osarahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan unionin Euroopan sosiaalirahastosta. Tietoja hankkeen muista koulutuksista: www.helsinki.fi/ruralia.

 Lisätietoja:  

• Projektipäällikkö Birgitta Partanen, Ruralia-instituutti, p. 044 538 2248, birgitta.partanen@helsinki.fi tai Sirpa Kuitunen, puh. 050 318 0253, sirpa.kuitunen@helsinki.fi

”Kun olemme kysyneet esimiehiltä, millaista koulutusta he haluavat, vertaistuen merkitys nousee esille. Esimiehet toimivat omissa työpaikoissaan usein vähän yksin ja keskustelumahdollisuuksia kaivataan”, Pienyrityskeskuksen koulutuspäällikkö Eila Avelin kertoo.

Helmikuussa Mikkelissä alkavassa Esimiesvoimalassa keskustellaan luottamuksellisesti ja etsitään ratkaisuja arjen tilanteisiin yhdessä muiden kanssa. Osallistujat voivat tuoda Esimiesvoimalaan omia tapauksiaan ratkottavaksi, mutta ne käsitellään nimettömästi. Tapauksia voidaan käydä läpi myös roolipelien avulla, jossa on helppo eläytyä toisen tilanteeseen ja saada uusia näkökulmia asioihin.

”Esimiesvoimalassa koulutus ei ole koulumaista, mutta silti systemaattista. Tapauksien käsittely ja ratkaisujen etsiminen on ohjattua. Faktat tulevat kouluttajilta keskustelun lomassa. Käytännönläheisyys on esimiesvoimalassa oleellisinta”, Avelin kertoo koulutusmenetelmästä.

Esimiestyössä on tällä hetkellä ajankohtaista ihmisten sitouttaminen työhön ja sen kehittäminen. Esimiehen ja johtamisen rooli on muuttunut enemmän fasilitointiin ja innostuksen luomiseen.

”Käskyttämismeininki alkaa olla mennyttä elämää. Ihmiset ovat hyvin koulutettuja ja aktiivisia ja on tärkeää, että osaamisen saa pysymään yrityksessä ja työntekijät sitoutumaan työhön. Esimiehen pöydällä on myös työhyvinvointi ja hyvä vuorovaikutus”, Avelin kertoo esimiestyön haasteista.

Työhyvinvointia kasvatetaan konkreettisesti myös Esimiesvoimalassa.

”Ajatuksena on, että vertaistuen kautta myös esimiesten oma työhyvinvointi kasvaa, kun on kanava, jossa voi keskustella asioista luottamuksellisesti”, Avelin toteaa.

Esimiesvoimalan lisäksi Pienyrityskeskus tarjoaa myös perinteisempiä menetelmiä käyttäviä Esimiesvalmennuksia sekä Mikkelissä että Pieksämäellä.

Lisätietoa:

Eila Avelin, koulutuspäällikkö, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, puh. 044 5050 404, eila.avelin@aalto.fi

LUT Savo Sustainable Technologies –yksikköön kuuluvat Mikkelissä toimivat vihreän kemian, materiaalitekniikan ja bioenergian tutkimusryhmät. Varkauden toimipisteessä tehdään pienenergia- ja mittaustekniikan alan tutkimusta ja toteutetaan  Energiateknologian klusteriohjelmaa yhteystyössä kaupungin elinkeinoyhtiön kanssa. Savonlinnassa on aloittanut viime vuoden puolella tutkimusjohtaja älykkäiden materiaalirakenteiden tutkimusryhmän kokoamisen. LUT Savo Sustainable Technologies –yksikön johtajana toimii professori Mika Sillanpää.

Lisätietoja:

Professori Mika Sillanpää, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, mika.sillanpaa(at)lut.fi, puh. 0400 205 215

Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Lappeenranta University of Technology, LUT) on jo vuodesta 1969 lähtien yhdistänyt kaksi toisiaan täydentävää tieteenalaa – tekniikan ja talouden. LUT:n strategisia kärkialoja ovat energiatehokkuus ja energiamarkkinat, strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen, tieteellinen laskenta ja teollisten prosessien mallinnus sekä nämä kärkialat läpäisevä Venäjä-osaaminen. LUT:ssa on noin 5500 tutkinto-opiskelijaa ja 1000 työntekijää.

Kansalliskirjaston Mikkelissä sijaitsevassa Digitointi- ja konservointikeskuksessa on käynnissä Comellus-projekti, jonka tavoitteena on luoda sanomalehtien sähköinen luovutus- ja vastaanottomenetelmä sekä kehittää tätä kautta saatujen digitaalisten sanomalehtiaineistojen mikrokuvaukseen ja käyttöön saattamiseen liittyviä tuotantoprosesseja. Kehitettävä sähköinen luovutusmenetelmä mahdollistaa sanomalehtien digitaalisten painolaattojen luovuttamisen kustantajilta Kansalliskirjastolle. Sanomalehtiaineisto saadaan rakennettavassa prosessissa käyttöön ja pitkäaikaissäilytykseen suoraan digitaalisessa muodossa, mikä tarjoaa tutkijalle ja yksityishenkilölle mahdollisuuden etsiä lehdistä monipuolisempia asioita kuin manuaalinen etsiminen.

Sanomalehdet toimivat tärkeänä tutkijoiden ja kansalaisten tietolähteenä. Ne painetaan kuitenkin taloudellisin näkökulmin valituille edullisille papereille, jotka säilyvät huonosti. Kansalliskirjasto mikrokuvaa sanomalehdet ja filmit kopioidaan kirjastojen käyttöön. Mikrofilmien arvioitu säilyvyys on noin 500 vuotta, joten ne takaavat sanomalehtien sisällön säilymisen pitkälle tulevaisuuteen.

Projekti hyödyttää sanomalehtien kustantajia ja Kansalliskirjastoa sekä tutkijoita ja muita tiedon tarvitsijoita. Jatkossa sanomalehdet voidaan tuottaa nopeasti ja tehokkaasti mikrofilmeiksi COM-tekniikkaa (Computer Output Microfilm) hyväksi käyttäen. Digitaalisena luovutettujen sanomalehtien saattaminen kansalaisten ja tutkijoiden käyttöön esimerkiksi Kansalliskirjaston Historiallisen sanomalehtikirjaston kautta tulee nykyistä helpommaksi ja kustannustehokkaammaksi, koska aineistoa ei tarvitse digitoida eikä jälkikäsitellä.

Sekä uusi että vanha sanomalehtiaineisto tulee olemaan yhdellä kertaa käytettävissä samassa käyttöliittymässä, mikä helpottaa huomattavasti tiedonhakua ja mahdollistaa uudenlaisia tutkimusmenetelmiä. Lähdeaineistojen käyttö on suoraan verrannollista siihen, kuinka helposti ne ovat tutkijoiden saatavilla ja millainen niiden tekninen käytettävyys on. Tekijänoikeussyistä uutta sanomalehtiaineistoa ei kuitenkaan suoraan voida asettaa laajempaan käyttöön, vaan sen käytöstä on ensin sovittava tekijänoikeuksien haltijoiden kanssa. Sopimusten aikaansaamiseksi Kansalliskirjasto tekee yhteistyötä sanomalehtien kustantajien ja Kopioston kanssa.

 Comellus-hankkeen myötä Mikkelin asema digitoinnin, arkistoinnin ja sähköisen asioinnin valtakunnallisena keskuksena vahvistuu edelleen. Kolmivuotisen hankkeen rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Mikkelin kaupunki ja Kansalliskirjasto. Kansalliskirjaston kumppaneita Comellus-hankkeessa ovat sanomalehti Länsi-Savoa kustantava Etelä-Savon Viestintä Oy sekä Etelä-Suomen Sanomia kustantava Esan Kirjapaino Oy.

Lisätietoja:  

• Projektipäällikkö Matti Hosio, Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskus, matti.hosio@helsinki.fi, p. 050 318 2320

Professori Paula Kyrö on tutkinut senioriyrittäjyyttä ja kertoo senioriyrittäjyyden joustavista poluista. Tilaisuudessa kuullaan myös omakohtaisia kokemuksia senioriyrittäjyydestä, kun Liisa Kilvensalmi ja Esko Pitkänen kertovat omat yrittäjätarinansa. Tilaisuuden päätteeksi koulutuspäällikkö Marja Närhi kertoo senioriyrittäjyysohjelmasta Etelä-Savossa.

Erityisesti maaseutumaisilla alueilla on ennakoitavissa työvoimapulaa ja siksi on tärkeätä mahdollistaa palkansaajien osaamisen joustava hyödyntäminen myös eläkevaiheen lähestyessä tai sen ylittyessä, Marja Närhi sanoo.

50+ SYTY yrittäjyyteen -senioriyrittäjäseminaari 16.2.2012 klo 13:45 – 17:00, Mikkeli, Lönnrotinkatu 5, auditorio. Ohjelma

Lisätietoja:

•  Koulutuspäällikkö Marja Närhi, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, marja.narhi@aalto.fi; puh. 040 836 7870