Neuvottelukunnan perustamiskokous pidettiin 14.5.2012 Lappeenrannassa. Neuvottelukunnan puheenjohtajaksi valittiin Mikkelin kaupunginjohtaja Kimmo Mikander ja varapuheenjohtajaksi kehittämispäällikkö Casimir Svensson Andritz Oy:stä.

Neuvottelukunta kokoontuu noin kaksi kertaa vuodessa Savon alueella ja Lappeenrannassa. Kokoontumisissa käsitellään muun muassa seudullisia pitkän tähtäimen suunnitelmia ja LUT:n nivomista niihin, suunnitellaan tutkimusryhmien laboratorioiden investointeja sekä LUT:n alueyksiköiden tarjoamia koulutuksia. Neuvottelukuntaan kutsuttiin alueen päättäjiä sekä yritysten edustajia.

 - Olemme iloisia, että alueen päättäjät ja yritykset lähtivät mielellään mukaan yhteistyöhön. Neuvottelukunnan kokoonpano on varsin vaikutusvaltainen. Uskon, että yhdessä tuemme sekä yliopiston että alueiden kehittymistä ja toiminnan mielekästä kohdentumista oikeisiin asioihin, sanoo professori Mika Sillanpää LUT Savo -yksiköstä.

Neuvottelukunnan jäseniä ovat seutujohtaja Marjukka Aarnio (Savonlinnan seudun kuntayhtymä), teknologiaosaston johtaja Osmo Anttalainen (Environics Oy), kansanedustaja Jouni Backman, toimitusjohtaja Markku Kakriainen (Etelä-Savon Kauppakamari), toimitusjohtaja Erkki Karppanen (Etelä-Savon Energia Oy), aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen (Etelä-Savon maakuntaliitto), kehitysjohtaja Soile Kuitunen (Mikkelin kaupunki), toimitusjohtaja Jouni Matula (Wetend Technologies Oy), kaupunginjohtaja Kimmo Mikander (Mikkelin kaupunki), toimialavastaava Lasse Pulkkinen (Savonlinnan seudun kuntayhtymä), kansanedustaja Kari Rajamäki, toimitusjohtaja Jukka Rautiainen (Savcor Forest Oy), toimitusjohtaja Perttu Rinta (Suur-Savon Sähkö Oy), toimitusjohtaja Vesa Sorasahi (Miktech Oy), kehittämispäällikkö Casimir Svensson (Andritz Oy), kansanedustaja Lenita Toivakka, kaupunginjohtaja Hannu Tsupari (Varkauden kaupunki) ja toimitusjohtaja Jari Varjotie (Savo Solar Oy).

Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta neuvottelukuntaan kuuluvat professori David Cameron (LUT Mikkeli), projektipäällikkö Jussi Heinimö (LUT Varkaus), dekaani Esa Marttila (LUT teknillinen tiedekunta), professori Tapio Ranta (LUT Mikkeli), vararehtori Hannu Rantanen (LUT) ja tutkimusjohtaja Kari Ullakko (LUT Savonlinna).

Lisätietoja:

Professori Mika Sillanpää, LUT Savo Sustainable Technologies, puh. 0400 205 215, mika.sillanpaa(at)lut.fi Projektipäällikkö Jussi Heinimö, LUT Varkaus, puh. 040 544 0936, jussi.heinimo(at)lut.fi

Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Lappeenranta University of Technology, LUT) on jo vuodesta 1969 yhdistänyt kaksi toisiaan täydentävää tieteenalaa – tekniikan ja talouden. LUT:n strategisia kärkialoja ovat vihreä energia ja teknologia, kestävän kilpailukyvyn luominen ja kansainväliset Venäjä-yhteydet. LUT on noin 5500 tutkinto-opiskelijan ja 1000 työntekijän yhteisö. LUT:lla on kolme alueyksikköä; Lahti, Kouvola ja Savo. LUT Savo Sustainable Technologies -yksiköllä on toimintoja Mikkelissä, Savonlinnassa ja Varkaudessa.

Konferenssin järjestävät International Federation of Library Associations’in eri jaostot yhteistyössä Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskuksen kanssa. Järjestelyissä ovat mukana myös Miktech Oy sekä Mikkelin yliopistokeskus.

 Lisätietoja ja ilmoittautuminen http://www.ifla2012mikkeli.com

Ohjelmakoordinaattori Mari Kivinen, Miktech Oy, mari.kivinen(at)miktech.fi, puh. 0440 361 626

 ENSURE YOUR SEAT AT THE IFLA 2012 PRECONFERENCE IN MIKKELI ON 7^TH – 9^TH AUGUST 2012!

The preconference “THE ELECTRONIC RE-EVOLUTION – News Media in the Digital Age” is taking place in Mikkeli on 7^th – 9^th August 2012.

Please register by the 15th of May to ensure your seat and benefit from the early bird lower price. You will be offered up-to-date information on the impact of the digital era on the news media.

Additional information and registration http://www.ifla2012mikkeli.com

Program coordinator Mari Kivinen, Miktech Ltd, mari.kivinen(at)miktech.fi

The preconference is organised by the following Sections of The International Federation of Library Associations:
Newspapers Section, Preservation and Conservation Section, Core Activity on Preservation and Conservation (PAC) and Genealogy and Local History Section in cooperation with the Centre for Preservation and Digitisation of the National Library of Finland. The organizing committee includes Miktech Ltd and Mikkeli University Consortium.

Aihealue on kansainvälisesti tuore. Pidemmän ajan tavoite on uudenlainen digitaalisten aineistojen käyttöä edistävä tutkimus. Tutkimusaiheet keskittyvät menetelmiin, joilla raakadataa voidaan jalostaa entistä käyttökelpoisemmiksi aineistoiksi ja menetelmiin, joilla tällaista aineistoa voidaan hyödyntää. Molemmat tutkimushaarat nivoutuvat yhteen sekä Helsingin yliopistossa että Mikkelin ammattikorkeakoulussa tehtävän tutkimus- ja kehitystyön kanssa.

Yhteistyötahoina Mikkelissä ovat Helsingin yliopisto / Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus, Mikkelin yliopistokeskus, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunki ja Digitalmikkeli. Professuurin tueksi kootaan tutkimusryhmä Mikkeliin yhteistyötahojen kanssa. Professori johtaa tutkimusryhmää, johon kuuluu Kansalliskirjaston henkilöstön lisäksi Mikkelin ammattikorkeakoulun sähköisen asioinnin ja arkistoinnin asiantuntijoita. Tutkimusryhmä verkottuu Helsingissä olevaan FIN-CLARIN-konsortioon ja muihin kieliteknologian tutkimusorganisaatioihin kansallisesti ja kansainvälisesti.

Professuuri on nelivuotinen ja aloitetaan DIGRA-EAKR-hankkeella, joka kestää pari vuotta. Tämän jälkeen yhteistyökumppanit osallistuvat edelleen professuurin rahoitukseen hankittavan täydentävän rahoituksen lisäksi.

Yhteyshenkilöt:

Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta

• dekaani Anna Mauranen, puhelin (09) 191 22898 tai 050 468 7426, sähköposti: anna.mauranen@helsinki.fi
• professori Kimmo Koskenniemi, puhelin (09) 191 29300 tai 050 415 4716, sähköposti: kimmo.koskenniemi@helsinki.fi

Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus

• johtaja Majlis Bremer-Laamanen, puhelin 050 3055 265

Päivänsäde ja Menninkäinen julkistettiin Kevätkohaus tapahtumassa tiistaina 24.4.2012. Kevätkohaus on osa Kampusfestaria (www.kampusfestari.fi) ja se on kaikille avoin ja maksuton tapahtuma, jonka  järjestävät yhteistyössä Mikkelin yliopistokeskus ja Mikkelin ammattikorkeakoulu. Tapahtuman toteutuksessa ovat vahvasti mukana Mikkelin ammattikoreakoulun Kulttuurituotannon opiskelijat.

Lisätietoja:

• Pääsihteeri Matti Malinen, Mikkelin yliopistokeskus, puh. 050 496 8981, matti.malinen@muc.fi

• Tapahtumatuottaja Olli Järvenkylä, Mikkelin Ammattikorkeakoulu, puh. 040 868 6445,  olli.jarvenkyla@mamk.fi

Jatkossa perusrahoituksesta 75 prosenttia määräytyy toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella ja 25 prosenttia muiden koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella. Valtion rahoitusta yliopistoille kohdennetaan erityisesti suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden sekä tieteellisten julkaisujen ja kilpaillun tutkimusrahoituksen perusteella.

Rahoitusmallin perusteella jaettava rahoitus osoitetaan edelleen kullekin yliopistolle yhtenä kokonaisuutena, jonka sisäisestä kohdentamisesta jokainen yliopisto päättää itse.

Rahoitusmalli perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön sekä yliopistojen työryhmän yksimieliseen ehdotukseen. Rahoitusmallin muutos vaikuttaa kevään

2012 aikana käytäviin opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen välisiin neuvotteluihin.

Vuonna 2012 valtion yliopistoille osoittama yliopistolain mukainen valtion rahoitus on yli 1,8 miljardia euroa, joka kattaa noin kaksi kolmasosaa yliopistojen kokonaisrahoituksesta. Yliopistojen perusrahoituksella turvataan kaikille yliopistoille pitkäjänteisen kehittämisen edellytykset ja resurssit niiden lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Uudella rahoitusmallilla kannustetaan yliopistoja profiloitumisen ja laadun parantamisen ohella tuottavaan ja taloudelliseen toimintaan. 

Yliopistojen uusi rahoitusmalli (pdf)

www.minedu.fi/OPM/Koulutus/yliopistokoulutus/hallinto_ohjaus_ja_rahoitus/liitteet/Yliopistojen_rahoitusmalli_2013_alkaen.pdf

Lisätietoja: hallitusneuvos Eerikki Nurmi, puh. 09 160 77077

Monessa tutkimus- ja kehittämishankkeessa oli otettu käyttöön käyttäjälähtöinen lähestymistapa. Esimerkiksi Mikkelin ammattikorkeakoulussa käytetään niin kutsuttua living lab -mallia, jossa käyttäjien tarpeita selvitetään heidän arkiympäristössään. Käyttäjälähtöisyys tarkoittaa sitä, että tuotteiden käyttäjät, kaupungin asukkaat tai vaikkapa sairaanhoitopalvelun asiakkaat, ovat keskeisin asia kehitystyössä.

”Living lab -mallissa asioita ei kehitetä laboratoriossa, vaan lähdetään liikkeelle käyttäjistä”, Mikkelin ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Minna Pasila kertoi.

Kuluttajien mukanaolo kehitystyössä palkitaan usein sillä, että he saavat parempia palveluita tai tuotteita. Pelkkä mielipiteen kysyminen ei kuitenkaan riitä.

 “Joskus voi olla vaikea kertoa omaa mielipidettä ja tällöin tarve täytyy saada esiin toisin keinoin”, Pasila totesi living lab -menetelmistä.

Tieteenkesyttäjä 2012 -palkinto professori Pirjo Siiskoselle

Valtiotieteen tohtori, professori Pirjo Siiskonen on nimetty Tieteenkesyttäjä 2012:ksi. Palkinto jaetaan Mikkeliin Tiedepäivän yhteydessä torstaina19.4.2012. Palkinnon saajan nimeää Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson. Tieteenkesyttäjä palkinto myönnetään henkilölle tai henkilöille, jotka ovat ansiokkaasti tuoneet tiedettä julki helposti ymmärrettävässä muodossa.

Pirjo Siiskonen työskentelee Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa Mikkelin yksikön johtajana. Siiskonen on puhunut pitkäjänteisesti luomun puolesta ja kasannut ympärilleen vahvan luomun asiantuntijajoukon, jonka turvin luomun asemaa on vahvistettu ja joka on osoittautunut merkittäväksi tekijäksi mietittäessä Luomuinstituutin sijaintia.

 ”Mikkelin ja Etelä-Savon pitäisi profiloitua yhä vahvemmin luomuasiantuntijaksi. Meillä on hyvä perusta ponnistaa maan johtavaksi alueeksi”, Siiskonen sanoi.

Luonnonmukaisista viljelysmenetelmistä puhui esityksessään myös professori Leo Granberg Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Hänen mukaansa luonnon prosesseihin nojaavilla menetelmillä voitaisiin nostaa satotasoja ja osittain ratkaista globaaleja ruoantuotannon ongelmia.

”2000-luvulla ruokahuolto oireilee vakavasti: miljardi ihmistä elää nälkärajan alapuolella ja saman verran kärsii liikalihavuudesta. Ruoan hinta maailmalla heilahtelee rajusti ja hedelmällistä maatalousmaata on alettu hamstrata ruoan ja energian tuotantoon”, Granberg kertoi ongelmista, joihin ratkaisuja etsitään.

 Yli 200 osallistujaa

Mikkelin Tiedepäivä järjestettiin tänä vuonna neljättä kertaa. Tiedepäivä on Mikkelin yliopistokeskuksen, Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n Mikkelin yksikön järjestämä tapahtuma, jossa kerrotaan tuloksia tutkimuksesta ja tieteestä. Maksuttomassa ja kaikille avoimessa tapahtumassa oli tänä vuonna yli 200 osallistujaa.

Lisätietoa antaa:

Matti Malinen, pääsihteeri, Mikkelin yliopistokeskus, puh. 050 496 8981, matti.malinen@muc.fi

 Yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun kevät starttaa tiistaina 24.4.2012 klo 16-17  Kevätkohauksella Kauppakeskus Stellan edessä. Ohjelmassa on luvassa Hallituskadun kiihdytysajot polkuautoilla, kevättervehdyksiä ja musiikkia. Tapahtuman kruunaa Päivänsäteen ja Menninkäisen valinta. Päivänsäde valitaan perinteisesti Mikkelin yliopistokeskuksesta ja valinnan suorittavat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiopiskelijat. Menninkäinen valitaan Mikkelin ammattikorkeakoulusta. Päivänsäde ja Menninkäinen ovat hyviä yhteishengen luojia, reiluja kavereita, sosiaalisia sekä iloisia ja avoimia. Tapahtumassa on lisäksi tarjolla esittely- ja infopisteitä. Kevätkohauksen järjestävät yhteistyössä Mikkelin yliopistokeskus ja Mikkelin ammattikorkeakoulu.

Suuren suosion saanut MUC JAZZ järjestetään torstaina 26.4.2012 klo 20:00. Luvassa on jälleen rentoa jazz-musiikkia ja mukavaa yhdessäoloa. Tänä vuonna jazzataan gastropub Einossa, jossa musiikista vastaa Jussi Fredriksson Tidewaters.

Molemmat tapahtumat ovat osa Kampusfestaria (www.kampusfestari.fi) ja niiden toteutuksessa ovat mukana Mikkelin ammattikorkeakoulun Kulttuurituotannon opiskelijat.

Lisätietoja: Viestintäsuunnittelija Sirpa Taskinen, Mikkelin yliopistokeskus, puh. 050 374 1150, sirpa.taskinen@muc.fi

Kampusfestari avataan sunnuntaina 22.4. Tuomiokirkon mäeltä, jossa vietetään Koko kansan kirkkopäivää aamusta iltaan kestävällä monipuolisella ohjelmalla. Koko perheen messun jälkeen kirkossa ja kryptassa on näytelmiä, tekemistä ja tutustumista kaiken ikäisille. Illalla Riparilaulut kajahtavat bändisäestyksellä jonka jälkeen Viisaus huutaa kaduilla – ajatuksia Sirakin kirjasta esitetään kryptassa.

Stellassa karnevaalitunnelmaa kellon ympäri

Tuttuun tapaan Kampusfestarit tulee tarjoamaan laajan kattauksen musiikkia. Viikon aikana on tarjolla jatsia, bluesia, klassista, poppia ja rockia. Esiintyjinä nähdään ja kuullaan mm. Kengurumeininki, Tuomari Nurmio, Jätkäjätkät, Juju ja Matti Esko. Festariviikon ohjelmassa on myös ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan minifestari Rock ´n´ Flow joka tuo kaupunkiin tämän hetken lupaavimpia kotimaisia bändejä.

Lauantaina 28.4. Kampusfestarin areenana on kauppakeskus Stella, jossa on ohjelmaa kellon ympäri. Kello 11 alkavassa Lastenkarnevaalissa esiintyy lastenyhtye Kengurumeininki. Iltapäivä on varattu varttuneemmalle väelle ja Lauantaitansseissa yleisöä tanssittaa Suomen kuuluisin rekkamies Matti Esko. Kauppakeskuksen sulkeuduttua LivESavo-konsertissa lavalle kipuavat Jätkäjätkät ja Juju. Konsertti on sallittu myös alle 18-vuotiaille.

C-kasetit herätetään henkiin KF-klubilla

Tämän kevään kaupunkitapahtuman uutuus on festariviikolla maanantaista perjantaihin järjestettävä KF-klubi. Torin päädyssä sijaitsevassa Amarillossa kokoontuvat niin tapahtuman tekijät kuin yleisökin. Klo 18-22 kestävän klubin teemat vaihtuvat päivittäin ja ohjelmassa on bingoa, eläviä esiintyjiä ja C-kasettien toivekonsertti. Oman kasettitoiveesi voit jättää Kampusfestarin www-sivulla tai Facebookin kautta.

Oman lisänsä festariviikon ohjelmaan tuo Paukkulan kampuksella järjestettävä valtakunnallinen nuorisoteatteritapahtuma Ramppikuume. Luvassa on kolmen päivän ajan energistä nuorisoteatteria, koulutusta teatterin huippuammattilaisten johdolla sekä mukavaa yhdessäoloa. Kampusfestari huipentuu vappuun ja vappuaattona ohjelmassa on mm. Nuori nainen -patsaan lakitus kaupunginkirjaston vieressä.

Kampusfestarin tarkempi ohjelma löytyy osoitteesta www.kampusfestari.fi. Kampusfestarin ohjelmakartta tulee jakeluun paikallisiin liikkeisiin, kahviloihin, ravintoloihin ja oppilaitoksiin viikkoa ennen kaupunkitapahtuman alkua. Useimpiin tapahtumiin on vapaa pääsy. Kampusfestarin pääjärjestäjät ovat Mikkelin ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupungin kulttuuripalvelut, Mikkelin Tuomiokirkkoseurakunta ja Mikkelin yliopistokeskus.

Lisätietoja Kampusfestarista:

Tapahtumatuottaja Olli Järvenkylä / puh. 040 868 6445, etunimi.sukunimi@mamk.fi / www.kampusfestari.fi

VihTa -hankkeen tutkimuksen perusteella salaatti- ja kaalikasvien tautien esiintyminen ja vaikutus kauppakelpoisen sadon määrään riippuu oleellisesti kasvukaudella vallitsevista sääoloista, käytetystä lajikkeesta, pellon viljelyhistoriasta sekä toteutetuista viljelytoimenpiteistä. Pahkahometta voidaan tutkimuksen perusteella pitää vihannesviljelyn taloudellisesti merkittävimpänä kasvinsuojeluongelmana, vaikkakin sitä lämpiminä kasvukausina esiintyy suhteessa vähemmän kuin muita tauteja. Hankkeessa löydettiin ensi kertaa Suomesta pahkahometta vihanneksille aiheuttava Sclerotinia subarctica nom. prov. -sienilaji. Salaatin piilomätätaudin aiheuttajaksi hankkeessa puolestaan määritettiin Pseudomonas cichorii -niminen bakteeri, jonka myös todettiin talvehtivan maatumattomassa kasvijätteessä.

Maalevintäisiä tauteja, kuten pahkahometta, seittimätää, möhöjuurta ja piilomätää voidaan ennaltaehkäistä ensisijaisesti toteuttamalla asianmukaista viljelykiertoa. Viljelykierron kasvitauteja hallitsevaa vaikutusta voidaan myös todennäköisesti tehostaa sisällyttämällä kiertoon maahan muokattavia ristikukkaisia biofumikaatiokasveja, jotka sisältävät mikrobeille myrkyllisiä yhdisteitä.

Muita keskeisiä tautienhallintakeinoja ovat kestävien lajikkeiden käyttö sekä hyvän viljelyhygienian noudattaminen. Kaupalliset biotorjuntavalmisteet Contans^®WG, Mycostop^® ja Prestop^® ehkäisivät hankkeen laboratoriotutkimuksissa pahkahomeen kasvua, mutta avomaalla toteutetussa kenttäkokeissa valmisteiden vaikutus pahkahomeen kasvuun oli tilastollisesti merkityksetöntä.

Ravinteiden huuhtoutumista, yksipuolisen viljelyn haittoja ja eroosiota voidaan vähentää kasvattamalla ristikukkaisia ravinteiden kerääjäkasveina satokasvin korjuun jälkeen.

Monia VihTa-hankkeen tutkimustuloksia voidaan sellaisenaan hyödyntää vihannesviljelyä koskevissa integroidun kasvinsuojelun toimintaohjeissa sekä vihannesviljelijöiden koulutuksissa. Suuri osa hankkeen tutkimuksesta, pääasiassa biofumikaatioon ja keräyskasveihin liittyen, oli käytännössä uudenlaisten menetelmien pioneeritason testaamista. Näistä menetelmistä saatiin pääasiallisesti lupaavia tuloksia ja niiden kehittämistä ja tutkimista tulisikin tulevaisuudessa jatkaa.

VihTa -hanketta koordinoi Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitos ja sen muina toteuttajaosapuolina toimivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Hankkeen tutkimus käynnistyi keväällä 2009 ja jatkui vuoden 2011 loppuun saakka. Tutkimus toteutettiin osin laboratorio- ja kasvihuonekokein Helsingin yliopistolla ja peltokokeen muodossa MTT:n Karilan tutkimusasemalla Mikkelissä sekä osin aidossa tuotantoympäristössä Etelä-Savon ammattiviljelmillä kiinteässä yhteistyössä viljelijöiden kanssa.

Vihannesviljelyn taloudellisen kannattavuuden kehittäminen tautien ja lannoituksen hallinnalla: Juha Tuomola, Hanna Avikainen, Sari Iivonen, Pirjo Kivijärvi, Hao-Xi Li, Anne Piirainen, Minna Pirhonen. Raportteja 80, Ruralia-instituutti, 2012. http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja80.pdf

Lisätietoja:

• yliopistolehtori Minna Pirhonen/Helsingin yliopisto, puh. (09) 191 59621, minna.pirhonen@helsinki.fi
• tutkimuskoordinaattori Sari Iivonen/Ruralia-instituutti, puh. 050 576 2882, sari.iivonen@helsinki.fi

 Arvioinnissa keskityttiin siihen, mitä vaikutuksia uudella lainsäädännöllä on ollut yliopistoissa siirtymävaiheessa. Arvioinnin painopisteenä olivat uudistuksen vaikutukset yliopistojen strategiseen johtamiseen, johtamisen välineisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan. Tarkastelun ulkopuolelle rajattiin pidemmän aikavälin laajemmat vaikuttavuustarkastelut. Lain vaikutuksia tarkasteltiin henkilöstön, hallintoelinten ja sidosryhmien näkökulmasta.

Arviointi toteutettiin elokuun 2011 ja maaliskuun 2012 välisenä aikana.

Arviointiraportin mukaan yliopistolakiuudistus on vaikuttanut ensivaiheessa enemmän yliopistojen strategiseen johtamiseen kuin henkilöstöpolitiikkaan.

Vaikutukset näkyvät mm. strategisen ohjauksen ja talousjohtamisen vahvistumisena, sidosryhmäyhteistyön kehittymisenä sekä sisäisessä organisoitumisessa ja johtamisjärjestelmissä. Opetuksen ja tutkimuksen puolella vaikutukset ovat toistaiseksi olleet vähäisiä.

Lakiuudistus on ainakin välillisesti vauhdittanut yliopistojen strategista tavoitteenasettelua ja tätä tukevia voimavarojen kohdennuksia.

Parhaimmillaan yliopistojen oma vahva strateginen ohjaus sekä korkeakoulupolitiikan kokonaisohjaus voivat luoda uudenlaista dynamiikkaa suomalaisten yliopistojen ja koko yliopistolaitoksen kehittämiseen.

Hallitustyöskentelyssä on korostunut yliopiston kokonaisjohtamisen näkökulma, jota yliopistoyhteisön ulkopuoliset jäsenet ovat vahvistaneet omalla osaamisellaan ja yhteistyöverkostoillaan. Rehtorilla on aiempaa selkeämpi vastuu yliopiston toiminnan operatiivisesta johtamisesta.  Suurin osa yliopistoista on tehnyt organisaatiouudistuksia, joiden yhteydessä sisäisten yksiköiden koko on kasvanut.

Yliopistot ovat omaksuneet nopeasti uuden roolinsa työnantajana ja käyttävät aktiivisesti työnantajavaltaansa. Arvioinnin mukaan lakiuudistus ei ole kohentanut yliopistohenkilöstön työtyytyväisyyttä. Uudistus ei ole heikentänyt opetuksen ja tutkimuksen vapautta.

Sidosryhmät suhtautuivat uudistukseen myönteisemmin kuin henkilöstö.

Sidosryhmät katsoivat, että yliopistot ovat aikaisempaa kyvykkäämpiä reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin. Sidosryhmien mielestä uudistus oli välttämätön suomalaisen yliopistolaitoksen kansainvälisen kilpailukyvyn, elinkeinoelämän ja sen uudistumisen sekä julkisen talouden tasapainosta huolehtimisen kannalta.

Arviointiaineiston perusteella yliopistojen taloudellisen aseman ei koeta merkittävästi parantuneen, vaikka siirtymävaiheessa valtion rahoitusta yliopistoille lisättiin ja vaikka melkein kaikki yliopistot toteuttivat valtion vastinrahoituksen kannustamana omaa varainhankintaa.

Lakimuutoksen vaikutusten tarkastelu sekä näitä koskevat johtopäätökset eivät tuo arvioinnin mukaan olennaisia muutostarpeita uuteen yliopistolakiin. Henkilöstön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen vaatisi ensisijaisesti yliopistoyhteisön sisäisen johtamisen ja organisaatiokulttuurin edelleen kehittämistä.

Arvioinnin toteutti Gaia Consulting Oy:n ja Innovus Oy:n muodostama asiantuntijaryhmä, joka valittiin kilpailutuksen perusteella.

Arviointiraportti on luettavissa OKM:n verkkosivuilla osoitteessa www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/yolakiarviointi.html

Lisätietoja:

Ylijohtaja Anita Lehikoinen, puh. 040 518 4891 Liiketoimintajohtaja Tuomas Raivio (Gaia Consulting), puh. 09 868 6620