Etusivu

Mikkelin yliopistokeskus (MUC) on verkostomallinen kolmen yliopiston ja noin 120 henkilön osaamiskeskittymä. Yliopistojen yhteistyöllä Mikkelin yliopistokeskuksessa vastataan tieteellisen tutkimuksen, koulutuksen sekä aluetta kehittävien ratkaisujen ja toimintamallien kautta kolmeen isoon haasteeseen, joita ovat ekologinen muutos, yrittäjyyden muutos sekä digitaalinen muutos.

Yliopistokeskus perustuu sopimukseen Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä Mikkelin kaupungin välillä. MUC:n vahvuutena on kolmen emoyliopiston osaamiseen pohjautuvat ja valtakunnallisesti erottautuvat osaamisalat, jotka samalla vastaavat alueellisiin tarpeisiin.

 

 

 

Mikkelin yliopistokeskus (MUC) jakoi käyttäjän digi.kansalliskirjasto.fi kuvan. ... See MoreSee Less

Herkkuhyrrä auttoi sekä kahvikutsujen emäntää että palvelusväkeä. Lisää vanhoja pienpainatteita löytyy digi-palvelusta. digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/347899?page=3&term=ruoka

View on Facebook

Puun tarjonnan ja käytön lisäyksillä merkittäviä taloudellisia hyötyjä Etelä-Savoon

Etelä-Savon metsätoimialan lähitulevaisuuden näkymät ovat positiiviset. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tekemän selvityksen mukaan metsävaroja riittää vastaamaan kasvavaan puunkysyntään kestävästi Etelä-Savon maakunnan alueelle suunniteltujen investointien lisäksi myös maakunnan ulkopuolisille kohteille.

- Metsätoimialan menestys on pohjautunut Etelä-Savossa saha- ja vaneriteollisuuteen ja sitä tukevaan metsien rakenteeseen. Tämä menestystarina voi jatkua ja vahvistua rinnakkain uusien käyttökohteidenkin kanssa. Mahdollisista suurinvestoinneista huolimatta puunhankintaa olisi mahdollista lisätä edelleen myös ylimaakunnallisiin käyttökohteisiin, mikäli panostetaan tehostettuun puunkorjuuseen ja metsänkasvua lisääviin hoitotoimenpiteisiin. Teollisuuden lisäksi muina taloudellisina hyötyjinä ovat niin metsänomistajat, korjuu- ja kuljetusyrittäjät kuin Etelä-Savon aluetalous. Taloudellisten hyötyjen lisäksi on kuitenkin jatkossa kiinnitettävä huomiota metsän intensiivisen hyödyntämisen ympäristönäkökulmiin, hankkeen projektipäällikkö Kalle Karttunen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta Mikkelistä kertoo.
Kokonaisuudessaan Etelä-Savon aines- ja energiapuuntarjontaa on mahdollista nostaa jopa 8.5 miljoonaan kuutioon vuoteen 2030 mennessä nykyisestä 7 miljoonan kuution tasosta. Mikäli tarjontaa vastaava määrä kyetään korjaamaan ja toimittamaan jatkojalostukseen, niin puunhankinnan ja metsänhoidon kokonaiskustannukset yltäisivät 500 miljoonaan euroon, joista metsänomistajille kohdentuvien tulojen osuus voisi nousta lähes 280 miljoonaan euroon nykyisestä 230 miljoonasta eurosta.

Etelä-Savon puunkysynnän tulevaisuuden näkymiin lisättiin uusien investointikohteiden oletettu puunkäyttö. Esille nousseista investointisuunnitelmista biohiilipellettien ja biodieselin raaka-ainelähteenä voi olla metsähake. Suuren sahainvestoinnin toivottaisiin lisäävän merkittävästi nykyistä mäntytukin alueellista käyttöä. Investointien tuoma suora sahatavaran ja biohiilipellettien myynnin lisäys voisi olla lopputuotteen hintatasoista riippuen jopa yli 80 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi investointien rakentamisen aikaiset hyödyt sekä muut välilliset aluetalouden vaikutukset voivat tuoda merkittävän piristysruiskeen Etelä-Savon aluetalouteen. Etelä-Savon aines- ja energiapuunkysyntä nousisi mahdollisten investointien myötä 4.3 miljoonaan m3 nykyisestä 3 miljoonan m3:n tasosta.

- Etelä-Savon puuntarjonnan kasvu luo korjuu- ja kuljetusyrityksille lisää työtä. Kasvua luo ja vauhdittaa puun monipuolistuva käyttötarve. Käytön kasvu voi tasoittaa myös nyt kuljetusyrityksiä haittaavaa kausivaihtelua. Silti metsäteollisuuden puunhankintatarpeet painottuvat lähitulevaisuudessakin talvikaudelle. Puuterminaalien hyödyntäminen talvella tehtävän puunhankinnan varastoinnissa voisi tuoda apuja kausivaihteluun, mutta itse toivon osan Etelä-Savon kasvavasta puunhankinnasta kohdistuvan maakunnan sisällä tehtävään energiantuotantoon. Tämä toisi Etelä-Savon aluetaloudelle piristystä ja loisi kuljetusmahdollisuuksia metsäkuljetuksen hiljaisimmille kausille, kuten kesälle ja syksylle. Kausivaihtelua suurempi haaste kuljetusalalla on työvoiman saanti kasvavien kuljetusmäärien myötä. Pidemmät kuljetusmatkat mahdollistaisivat kuormaustaidottomien kuljettajien käytön ns. siirtokuljetuksissa, kun taas lyhyt kuljetusmatka korostaa kuormausnosturin käyttötaitoa entisestään. Tapahtuipa Etelä-Savon metsien käytössä kasvua enemmän tai vähemmän, on kuljettajatarve alalla kokoajan lisääntyvä haaste, Heikki Lappalainen Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry Itä-Suomesta sanoo.

Lisätietoa:

• Hankkeen projektipäällikkö, erikoistutkija Kalle Karttunen, puh. 044 373 9377, kalle.karttunen@lut.fi
Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), Bioenergian laboratorio (Hankkeen koordinaattori)

• Erikoistutkija Hannu Salminen, puh. 040 801 5330
Luonnonvarakeskus (Hankkeen projektipartneri)

• Toiminnanjohtaja Heikki Lappalainen puh. 09 478 99 440
SKAL Itä-Suomi ry. (Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja)

Luonnonvarakeskus (LUKE) ja Lappeenrannan teknillisen yliopisto (LUT) määrittivät Metsätoimialan aluetaloudellinen vaikuttavuus Etelä-Savossa – Tulevaisuusvisio 2020-luvulla -hankkeessa Etelä-Savon metsätaseen, joka kuvaa maakunnan alueen puuntarjonta- ja kysyntäpotentiaalien vaikutuksia alueellisiin puuvirtoihin siten, että myös investointimahdollisuudet on huomioitu. Kehitystä tarkasteltiin vuoteen 2030 asti. Metsätaseessa vertailtiin kolmea vaihtoehtoista tulevaisuusvisiota puuntarjonnasta ja -kysynnästä. Puuntarjonnassa tarkasteltiin ainespuu- ja energiapuupainotteisia metsänkasvatus- ja korjuuvaihtoehtoja, joita vertailtiin nykyisenkaltaiseen kehitykseen. Kysyntävaihtoehtoina vertailtiin mahdollisten uusien investointien, suuren sahan sekä alueellisten biojalostamoiden, vaikutuksia Etelä-Savon puuvirtoihin.
Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 – 2020 Etelä-Savossa. Hanke päättyy elokuun loppuun 2017. Hankkeessa toteutetaan vielä tarkemmin puunjalostuksen investointien aluetalouden vaikuttavuuden laskentaa.
... See MoreSee Less

View on Facebook

MiniMikkeli –tapahtumassa Mikkelin kuudesluokkalaiset tutustuvat yrittäjyyteen, alueen koulutustarjontaan ja opettelevat hakemaan töitä.

Tänään vuorossa olivat Päämajakoulun oppilaat. MiniMikkelissä vierailee viikon aikana n 600 kuudesluokkalaista.
... See MoreSee Less

View on Facebook

Mikkelin yliopistokeskus (MUC) jakoi käyttäjän Mikkelin Tiedepäivät julkaisun. ... See MoreSee Less

Mikkelin Tiedepäivät tulevat taas! Kaikille avoimia ja maksuttomia tilaisuuksia järjestetään ti 4.4. - to 6.4. Ohjelmassa muun muassa kiinnostavia luentoja, laboratoriovierailuita sekä uutena Tieteenkesyttäjä Juniorin nimeäminen! Myös Tiedepäiväproffat ovat luvanneet paljastaa lisää tiedemaailman ihmeitä. Merkitse sinäkin jo päivämäärät kalenteriisi ja tule mukaan tutustumaan tieteen kiehtovaan maailmaan! Tiedepäivien tarkempi ohjelma ilmestyy lähipäivinä. Ohessa kuvamuistoja aiemmilta Mikkelin Tiedepäiviltä.

View on Facebook